Ultraäänikuvassa neste näkyy mustana, kova kudos (täydellinen heijastuminen) valkoisena. Muut kudokset näkyvät harmaan sävyinä nestepitoisuutensa mukaisesti, mitä tummempi, sitä enemmän nestettä. Täysin mustia ovat esim. virtsa, ovarifollikkelit, sikiöneste. Valkoisia ovat mm. luun pinta, jännekudos, vatsakalvo. Suolistokaasut estävät kaiun etenemisen, siksi suolesta nähdään vain kaareva pinta, sen takana on epämääräinen katvealue (varjo). Kovista kalvoista voi aiheutua valekuvia heijastumina. Ne toistuvat heikentyen säännöllisin etäisyyksin.

Ennenkuin lehmän tai tamman kohtua ja munasarjoja tutkitaan ultraäänilaitteella, ne pitää normaalisti palpoida. Selvitetään sijainti, muoto, tonus, verisuonten sykkeet ja arvioidaan mahdollinen sisältö. Anturi kädessähän ei voi palpoida. Kannattaa tehdä myös diagnoosi, joka sitten tarkistetaan ultraäänellä. Kokenutkin eläinlääkäri yleensä nöyrtyy.

Lehmän ovari on tunnuttava sormenpäissä samalla kun anturia pidetään kämmenessä. Kannattaa koettaa pitää hieman etäisyyttä, sillä jos anturi painetaan suoraan ovariin, sen kuva asettuu näytön yläreunaan ja on vaikea katsoa.

Keltarauhanen on tummanharmaata, homogeenista kudosta. Poikkileikkauksen suunnasta riippuen voi erottaa jopa nupukan. Jos keltarauhasessa on ontelo - mustana näkyvä alue - lehmä ei ilmeisesti ole tiine tai tiineydessä on jotakin erikoista. Olen nähnyt näitä vain muutaman tiineellä ja ne, joita pystyin seuraamaan, loivat sikiönsä myöhemmin. Olen kiinnostunut näistä havainnoista ja toivoisin kommentteja.

Follikkeli on mustana näkyvä pyöreä tai soikea alue. Kirkas nestehän näkyy mustana. 5 MHz anturilla näkyy helposti 2-3 mm follikkelikin. Jos on tarpeen mittailla follikkelien kokoja, työtä nopeuttaa mittauspisteiden lukitseminen etukäteen näytölle esim. 1 cm ja 1,5 cm etäisyyksille. Näiden avulla follikkelin koon arviointi onnistuu lähes yhtä varmasti kuin pysäyttämällä kuva ja mittaamalla siitä mutta on huomattavasti nopeampaa. Follikkelin pehmeyttä ei voi arvioida kuvasta. Vrt. tamma.

Ovulaation jälkeen follikkelin täyttää verihyytymä, joka muuttuu keltarauhaseksi. Hyytymän erottaminen follikkelista on joskus vaikeaa. Siinä näkyy vaaleampia juonteita mustan alueen poikki mutta on oltava tarkkana.

Jos teet paljon munasarjadiagnostiikkaa ja tutkimustyötä, AGROSCAN L laitteeseen kannattaa hankkia 5 / 7,5 MHz yhdistelmäanturi.

Lehmän kohtu on kiemuralla kuten pässin sarvet. Ultraäänilaite näyttää poikkileikkauksia ja kohdusta nähdään siten erikokoisia leikkeitä. Tyhjästä kohdusta voi nähdä lumenin harmaana juovana. Joskus näkee myös kohdunseinämän eri kerroksiakin. Jos kohdunseinämässä näkyy tiivistymiä, vaaleita alueita ja pehmeämpiä alueita, se tarkoittaa, että tonuksessa on tapahtumassa muutoksia. Lehmä on joku tulossa kiimaan tai juuri ollut kiimassa. Lehmän sikiö kehittyy aina samalla puolella kuin ovulaatio on tapahtunut, mistä löytyy keltarauhanen. Kun on ensin selvitetty palpoimalla missä kohtu on ja kuinka suuri se on, työnnetään käsi ja anturi kohdun päälle ja liikutetaan anturia sivusuunnassa kohdun päällä. Yleensä jostakin kohdasta putkahtaa sikiönestettä näkyviin. Varhaistiineydessä nestettä on vähän ja se on tietysti vaikeampi löytää. Kannattaa koettaa käden ja anturin työntämistä kohdu alle ja anturin suuntamista yläviistoon. Kohdun päälläkin kannattaa pyöräyttää anturia sillä joskus kohdun kiemura voikin olla käden yläpuolella. Harjoittelu kannattaa aloittaa 4-5 viikkoisista tiineyksistä, ne löytyvät yleensä lähes heti ja itselle kehittyy rutiinia laitteen käytöstä ja kuvan lukemisesta. Pitemmällä olevat tiineydet (3-4 kk) ovat vaikeita tutkia, koska kohtu on pitkällä vatsaontelossa, eikä siihen ylety. Ultraäänikuvassa nähdään kuitenkin suorana painuva kohtu, joitakin käpysiä voi nähdä, samoin vähän sikiönestettä. Sikiöneste, kuten muutkin kirkkaat nesteet, näkyvät siis mustana (kaiuttomina). Sikiökalvot näkyvät liehuvina pistejonoina, sikiö vaaleana täplänä, josta sen kasvaessa näkee yksityiskohtia. Sydämen sykkeen voi nähdä jo hyvinkin pieneltä. Nikamista ja muista kovista kudoksista jää varjomaisesti anturista poispäin osoittava katvealue. Käytännössä lehmän tiineystarkastus kannattaa tehdä 3-4 viikon kuluttua siemennyksestä. Hieman varhaisempien löytyminen on onnenkauppaa. Suuremmat gurut tekevät sukupuolenmäärityksiäkin, ei ole minun alaani. Kohdun seinämässä näkee joskus tiiviimpia (vaaleita) ja pehmeämpiä alueita. Jos kudoksen konsistenssi tuntuu vaihtelevan, se on merkki siitä, että ollaan lähellä kiimaa. Munasarjalöydöksistä pitää sitten päätellä, onko kiima juuri ollut vai kohta tulossa.

Lehmän sikiöpussi on banaaninmuotoinen ja se näkyy poikkileikkauksissa erikokoisina tummina alueina. Anturia liikuteltaessa huomaa, että tummat alueet liittyvät toisiinsa ja taas erkanevat.

Lehmän virtsarakko näkyy mustana, selvärajaisena alueena. En ole löytänyt virtsarakosta mitään erityistä mutta rajut tulehdukset voisivat näkyä verihyytyminä, leijuvina juovina. Onko kenelläkään tietoa? Sopivasti täyden rakon päällä kohtu näkyy niin hienona, että...

Lehmän munuainen, ainakin toinen, näkyy hyvin ultraäänellä. Usein ylettyy molempiinkin. Kuva muistuttaa anatomista poikkileikkausta. Kystat (mustat kuplat), kivet (valkoinen pieni alue, josta katvealue) ja kasvaimet (epämääräistä kudosta ylimääräisenä möykkynä) ilmeisesti näkyvät. Niiden tunnistamisen edellytyksenä on tietysti se, että on katsonut tarpeeksi terveitä munuaisia. Ultraäänellä kannattaa katsella kaikenlaisia kudoksia sillä kuvanlukutaitoa kannattaa kehittää. Aortan ja suurten verisuonten sykekin on mielenkiintoista katsottavaa.

Utare on elin, jota pitäisi tutkia paljon ultraäänellä. Lehmäähän pidetään maidon vuoksi. Utareen tutkimiseen voi käyttää geeliä tai itse käytän mieluiten Neo-Amiseptiä suihkepullosta. Kuvassa näkyvät selvästi maitoa täynnä olevat tiehyet, niiden seinämät ja välissä oleva kudos. Kasvaimet, arpeutumat ja paiseet erottuvat selvästi poikkeavina muhkuroina. Itselläni ei ole näistä näppituntumaa enempää tietoa tai kuvia mutta olen varma, että ultraäänilaite toisi uusia tuulia mastiittitutkimukseen (prognoosi, ohjattu biopsian otto...)

Lehmän maksa näkyy ultraäänella oikean kylkikaaren takaa pienenä kaistaleena. Tutkiminen edellyttää karvojen ajelua ja geelin käyttöä. Ultraäänikuvasta ei erota rasvoittunutta / rappeutunutta normaalista eikä maksan ultraäänitutkimuksella varmaankaan ole merkittävää käyttöä. Kommentteja, please.

Lypsylehmän yleiskunnosta ja rasvanmittauksesta ultraäänellä on tutkimustuloksia, kerään aineistoa aiheesta ja koetan saada lähiaikoina lyhennelmän aiheesta tähän. Onko kenelläkään tietoa?

Tamman kohtu ei ole yhtä liikkuva kuin lehmän kohtu. Tamman kohtu on poikittain ja sen pystyy tunnustelemaan ja katsomaan päästä päähän ja voi olla varma, että mitään kiemuraa ei ole livahtanut näpeistä. Tamman tiineyden voi siksi tarkastaa aikaisemmin kuin lehmän. Tamman sikiörakkula pysyy pitkään pyöreänä ja helposti tunnistettavana. Sen ympärillä näkee säännöllinenä renkaana kohdun seinän. Sikiörakkula vaeltaa pitkin kohtua ja saattaa siis uusintatutkimuksessa olla aivan eri kohdassa. Kohdun seinämässä on joskus nesterakkuloita, jotka ovat kooltaan kuin varhainen sikiörakkula. Tärkeää on siis todeta kuplan ympärillä oleva symmetrinen kohdunseinä. Epävarmat tapaukset on syytä varmistaa myöhemmin. Olen muutaman kerran löytänyt sikiörakkulan kohdun runko-osastakin. Kaksostiineydet eivät ole toivottuja. Jos sikiörakkulat ovat selvästi erossa toisistaan, voi toisen niistä painaa rikki. Väliä on oltava n. 10 cm. Painamisessa ei saa käyttää sormia vaan on turvallisempaa painaa alaspäin lantiota vasten. Tilanne on selvitettävä omistajalle ja pyydettävä lupa toimenpiteeseen. Heti painamisen jälkeen hajonnut sikiörakkula muuttaa muotoaan epämääräisemmäksi mutta nestekeräytymä voi näkyä vielä seuraavana päivänäkin. Tilanne on syytä tarkistaa muutaman päivän kuluttua. Jos sikiörakkulat ovat lähekkäin, tilannetta seurataan päivittän ja jos rakkulat siirtyvät eroon toisistaan, toinen liiskataan. Prostaglandiineilla saadaan tietysti molemmat tuhottua ja uusi kiima. Yleisesti tamman tiineys tarkastetaan 14 vrk siemennyksestä tai sen jälkeen. Tarkistus on syytä tehdä kuukauden kuluttua. Tammoilla on joskus varhaisluomisia mutta luulen, että sanonta on jäänyt käsikopeloaikakaudelta ja kyseessä on ollut virhediagnoosi. Kommentteja?

Ovarit löytää anturi kädessä helpoiten vain seuraamalla kohtua. Tammalla on aina follikkeleita ja ovarin löytäminen on yleensä helppoa. Kasvavan follikkelin pehmeyttä ei voi tunnustella anturi kädessä. Juuri ennen ovulaatiotahan follikkeli on kuin kämmenen peukalohangassa oleva tyyny. Ultraäänikuvassa follikkelin pehmenemisen näkee muodon muuttumisena. Vieressä olevat follikkelit ovat kovempia ja painavat sen kolmiomaiseksi. Tamman keltarauhanen on joskus vaikea erottaa muusta kudoksesta. Corpus hemorr. on aika vaikea erottaa follikkelista. Siinä näkyy mustan alueen keskellä vaaleampia juonteita ja on muodoltaan epämääräisempi, selvää fluktuaatiotakaan ei ole ja rauhattoman tamman (kiima ohi) tutkiminen on joskus vaikeaa.

Tamman virtsarakko näkyy selvästi ultraäänellä. Virtsa on joskus sakeaa massaa ja se näkyy siis harmaana. Siinä näkyy aina harmaita pisteitä eikä siis ole samanlaista kuin lehmän virtsa, joka näkyy mustana.

Jänteet voi tutkia normaalilla 5 MHz rektaalianturilla. Jos niitä on työsaralla usein, kannattaa hankkia AGROSCAN L laite ja siihen 5 / 7,5 MHz yhdistelmäanturi, 10 MHz anturikin löytyy. Karkeitakaan karvoja ei tarvitse ajella kun käyttää runsaasti Neo-Amiseptiä suihkepullosta iholle. Kädelle vedetään muutaman kerran suihkeiden välillä karvat sileäksi. Anturia liikutetaan myötäkarvaan alaspäin anturi jänteiden suuntaisena. Kuvaruudun yläreunassa nähdään ensin iho, sitten kaksi koukistajajännettä, hankoside ja luun pinta. Jänteiden säikeiden tulee olla siististi samansuuntaisia, jänteen sisällä, säikeiden välissä ei saa olla tummia juovia. Ne olisivat repeämiä ja nestettä. Koukistajajänteet ovat tiiviisti toisissaan kiinni, ennen hankosidettä on pieni tumma juova, jännetuppi nähtävissä. Jos jänteiden ympärillä on nestettä, se on jännetupessa. Hankoside haarautuu luun puolivälin alapuolella ja siinä kohdassa hieman vinossa oleva anturi näyttää sotkuista kuvaa. Mediaali ja lateraalipuolella löytyy verisuonia, jotka näkyvät tummina.

Astutusliinat eivät välttämättä lisää työturvallisuutta. Jos tamma astuu takajalan remmien yli ristiin, voi tilanne muodostua erittäin vaaralliseksi. Ultraäänilaitetta katsova eläinlääkäri ei huomaa tamman (tai lehmän) liikkeitä ja vähänkin epävarmoissa tilanteissa kannattaa rauhoittaa. Omistajan etujalan pitämiseen ei aina kannata luottaa. Tutkiminen levyn takaa ei myöskään ole turvallista. Jos tamma niiaa nopeasti, levyn reuna on kuin giljotiini. Itse olen tutkinut ilman mitään apuvälineitä, vain harvoin olen joutunut rauhoittamaan. Liinat menivät erään astutuksen yhteydessä kertalaakista poikki. Ponien tutkiminen on helpompaa jos on pienet kädet mutta runsaasti liukastettuna yllättävän pienenkin ponin peräsuoleen mahtuu. Turvakeinona voi käyttää heinäpaalia Air-Baginä.

sivun alkuun

Emakon tiineystarkastuksesta on kerrottu perusasioita omalla sivullaan. Jos teet sekapraktiikkaa, jossa on paljon sikojen tiineystarkastuksia, huomaa, että AGROSCAN L skanneriin saa saa myös kätevän 5 MHz sektorianturin, joka sopii lineaarianturia paremmin emakon tiineystarkastukseen.

Tässä joitakin asioita, jotka saattavat kiinnostaa eläinlääkäreitä.

Täysi virtsarakko voi antaa virheellisiä tiineystuloksia, pyydä sianviljelijää ajamaan emakot 10 min. ennen aloittamista jalkeille, ne yleensä virtsaavat.

Ennen aloittamista, laske allakasta koska on kulunut 21 vrk, 28 vrk siemennyksestä.

Tue skanneri vasempaan kainaloon, myös vasenkätiset, kierrä anturin kaapeli hartioiden yli oikeaan käteen. Sioilla on taipumus pureskella johtoja. Länttää geeliä anturiin, ei sikaan. Geeliä kuluu vähemmän. Fysiolinen geelin pintajännitystä on laskettu ja sillä saa hyvän kontaktin röpöiseenkin ihoon. Itse käytän nestemäistä desinfektioainetta suihkepullosta.

Tutki aina ensin oikealta puolelta, myös vasenkätiset. Jos et löydä mitään, tarkista vasemmalta. Makaavan emakon kohtu voi olla ihan missä vain eli se on vaikea löytää. Suolistokaasut nostavat suoliston ylös, joten se peittää kohdun. Jos tiineys löytyy makaavalta, asia on tietysti selvä. Aina kun tutkit sektorianturilla, muista pyöräyttää sitä. Tutkit sektorin sijasta kartionmuotoisen alueen eli moninkertaistat näkökenttäsi.

Karsinassa koettakaa houkutella siat syömään, tutki takaapäin rivissä. Jos ne eivät syö, anna niiden pyöriä ympärilläsi ja tutki lennossa ohi meneviä. Pidä merkintäkynä mukana.

Häkeissä olevia tutkiessasi saat mukavasti työpaikkaliikuntaa. Häkkien suunnittelijat saa manata maanrakoon. Kiipeile häkkien sivuseinien yli. Jos kyllästyt hommaan, vihjaise talonväelle, että hankkivat oman ultraäänilaitteen, AGROSCAN 8 tai 16.

Älä hinnoittele itseäsi pihalle. Säännölliset vakioasiakkaat ovat tärkeitä.

Tutki myös muhkuroita utareessa, tee ennusteita.

Porsaiden lukumäärää on mahdotonta laskea. Hyvällä näppituntumalla voi kuitenkin sanoa, onko niitä paljon.

Porsimisen yhteydessä on vaikea nähdä varmasti, onko sisällä vielä porsasta. Vilkaise pari kappaletta ylemmäs makaavan emakon tutkimisesta.

Kiimassa oleva emakko on erikoisen näköinen, muista aina katsoa myös hännän alle.

Sakat emakon virtsarakossa olen tulkinnut normaaleiksi löydöksiksi. Jos leijuvat pisteet näyttävät olevan kiinni toisissaan, niillä on sama liikesuunta tai ne ovat selvästi säikeitä, tulehdusepäily herää, muut oireet, virtsanäyte. Kommentteja?

Jos tautivaaran vuoksi haluat suojata laitteen, AGROSCAN 8 ja 16 malleja voi käyttää muovipussin läpi, eivät normaalikäytössä kuumene. Anturin johdon suojaksi löytyy muoviletkua. Anturin voi suojata kondomilla, jonka sisään on pantu hieman geeliä. Kaikki kiinnitetään kumilenkeillä. Kondomien verovähennyksestä ei ole ennakkopäätöstä. AGROSCANeihin sopivia muovipusseja ja letkuja voi tilata minulta tai EUROVETiltä. AGROSCAN laitteet voi pyyhkiä kostealla puhtaaksi, niissä ei ole likaa kerääviä nappeja tai saumoja. Tautiriskiä voi vähentää myös suunnittelemalla päivän ohjelman järkevästi. Rektaalianturit voi pestä normaalisti, sektorianturin voi pyyhkiä puhtaaksi.

Oppikirjojen mukaan nämä tutkitaan nivusista ulkokautta. Kontaktiaineena käytetään geeliä tai Neo-Amiseptiä suihkepullosta. Tunnusomaista tiineydelle ovat mandariinilohkojen muotoiset kohtukäpyset. Sikiön päästä (kova pyöreä pinta) näkyy usein viiksimäisiä heijastumia. Käpysiä on paljon ja pienen sikiön tunnistaminen niiden seasta ei ole helppoa. Ulkomailla pidetään tärkeänä sikiöiden lukumäärän laskemista mutta suomenlampaan kanssa tällä ei ole yhtä suurta merkitystä, ainahan niitä on muutama. Sektorianturilla laskeminen on kuitenkin helpompaa kuin lineaarianturilla. Uuhi ja kuttu on paras tutkia eläimen seistessä normaalisti, silloin kohtu on siinä missä sen oletetaankin olevan. Tutkitaan oikealta puolelta, koska pötsi täyttää vasemman puolen. Olen tutkinut uuhta ja kuttua myös peräsuolen kautta. Rektaalianturin kaapeli jäykistetään halkaistulla muoviletkun pätkällä ja teipillä. Tämä työnnetään peräsuoleen tehden samalla pientä kiertoliikettä. Mielestäni tutkiminen on ainakin yhtä nopeaa kuin nivustutkiminen. Jos eläimillä on tapana mätkähtää yhtäkkiä rähmälleen, peräsuolitutkimus on nopeampaakin. Sen voi myös "automatiosoida" kävelyttämällä eläimet kapeaa solaa pitkin ja tutkimalla ohimennen. Lue vastaava kohta poroista ja alpakoista.

Olen tutkinut maailmassa eniten poroja ultraäänilaitteella. Olen käynyt jo vuosien ajan RKTLn porotutkimusasemalla Kaamasessa. Kutuharjun koetarhalla on jatkuvasti käynnissä erilaisia tutkimuksia, ruokinnasta käyttäytymiseen. Kaikkiin on ollut tarpeellista tietää ovatko vaatimet tiineitä. Nykyisin siellä on lämmitetty vaja, jossa on vaaka ja paikka veri- ym. näytteiden ottoon. Poron nivusissa ei ole kaljua aluetta, joten tutkiminen peräsuolen kautta on ainoa mahdollisuus (ulkokautta tutkiminen on tietysti mahdollista mutta hidasta ja hankalaa). Jäykistetty rektaalianturi on erittäin kätevä ja nopea keino tutkimiseen. Ongelmana on epävarmuus tiineyden kestosta. Myöhään syksyllä alkaneet tiineydet eivät vielä näy ja aikaisin kesällä astutut ovat laskeutuneet jo syvälle vatsaonteloon. Ajankohtaa mietittäessä päädyttiin siihen, että vaatimet tutkitaan vuodenvaihteen tietämillä. Koetarhan porot ovat niin hyväkuntoisia ja niitä seurataan niin tarkkaan, että yllätyksiä ei juurikaan ole tullut, tiineinä ovat ollet ne, joiden on pitänytkin olla. Muutama vuosi sitten tehtiin laajempi kartoitus eripuolilla poronhoitoaluetta. Sen yhteydessä huomasi käytännön ongelmia. En löytänyt joitakin pitemmällä olevia tiineyksiä ja ilmeisesti en osannut tarpeeksi selvästi selittää virhemahdollisuuksia. Joitakin tiineitä vaatimia teurastettiin ja todettiin ne tiineiksi. Isompia kärhämöitä ei onneksi syntynyt. Jos vaatimen toteaa tiineeksi, asia on tietysti selvä. Jos tiineyttä ei löydy, se voi olla tyhjä tai sitä ei löydy. Kirjauksessa ei kannata käyttää sanaa tyhjä. Pakkanen aiheutti jonkin verran ongelmia. Käytin vanhaa pikku Alokaa, johon olen ollut erittäin tyytyväinen. Se vaatii verkkovirtaa mutta koska vaakamme tarvitsi myös sähköä, se ei ollut ongelma. Valmistin muovisesta kuljetuslaatikosta vuoratun kotelon, laite itse tuotti tarpeeksi lämpöä. Lyhyen ajan pikkupakkasessa voi tehdä pitämällä laitteen väljässä muovipussissa. Liukasteena käytettiin lämmintä saippuavettä. Sitä pidettiin vuoratussa muovipullossa ja anturia pidettiin siinä eläinten välillä. Laitteet toimivat hyvin. Poro on hyvä mallieläin märehtijän ultraäänitutkimukseen. Kohtukäpysiä on vain 6-8, sikiönestettä on paljon ja sikiön löytää helposti. Siitä näkee paljon yksityiskohtia koska se pysyy pitkään pienenä ja mahtuu kuvaruudulle. Vaikka opetusohjelman teko poron tiineydestä tuntuikin kummalliselta, siitä olisi hyötyä pieneläinpraktikollekin, koska sen avulla oppii hyvin lukemaan kuvaa.

Peräsuolen kautta voi tutkia poron munuaiset sekä pienikokoiselta ja rauhalliselta jopa maksan. Anturia työnnetään vain rauhallisesti eteenpäin. Munuaisrasvojen mittaus ei onnistunut, koska ei löytynyt mitään selvästi mitattavaa etäisyyttä. Rasva on epämääräisenä möykkynä.

Selkärasvan mittaus olisi mielenkiintoinen asia yleiskunnon määrittämisessä. Muilta hirvieläimiltä mittauksia on tehtykin mutta rasvakerrokset ovat näissä olleet useita senttejä. Porolla selkärasvaa ei ole niin paljon. Lantion päällä rasvakerros on paksuin mutta siinä nahan pinta ja lantion luut ovat kaarevia, joten pienetkin asennon muutokset kääntävät anturia ja vähänkin vino mittaus antaa virheellisiä tuloksia. Karva lähtee helposti repimällä mutta talvi-ilma jättää vuotaan pysyvän arven, joten sekin täytyy ottaa huomioon. Kokeilin AGROSCAN 16 laitetta poron selkärasvan mittaukseen. Ihokontakti oli tammikuussa melko helppo saada, karvat lähtivät nyppimällä. Mittaustulokset tulivat nopeasti mutta luotettavuus oli kyseenalaista. Valmistajan mukaan käyttö ei ole suositeltavaa, koska toiminto on vakioitu sialle. Laitetta käytettiin tosin nyt ensimmäistä kertaa poroille. Suosittelivat käyttämään normaalia lineaarianturia ja mittaamaan siitä normaaleilla mittapisteillä. Homman tarkoituksenmukaisuus on mielestäni hieman kyseenalaista, jos porolla on runsaasti rasvaa, yleiskunnon näkee ilman mittaustakin. Kun rasvaa ei enää ole paljoa, sitä on selän päällä niin vähän, että sitä ei voi mitata. Laitehan ottaa mittaukseen mukaan nahan.

RKTL Poropäivät 2008 Kaamasessa, esitelmäni lyhennelmä poron tiineystarkastuksesta.

Koirasta ja kissasta tutkitaan yleisimmin tiineyttä ja pyometraa. Ne näkyvät yleensä 5 MHz lineaarianturillakin oikein hyvin. Lineaarianturin kuvahan on yhtä leveä joka kohdasta. Jos koiran tutkii seisaaltaan, kohtu on painautuneena vatsanpeitteitä vasten eli on lähellä. Sektorianturilla nähdään lähellä vain kapea kaistale. Jos haluaa tehdä tapahtumasta sirkuksen, rauhoittaa koira, ajella karvat, tuhria geeliä ja laskuttaa sen mukaisesti niin kuin usein tehdään, siitä vaan. Pyometraepäilyssä diagnoosin varmistus sopivien oireiden jälkeen rauhoittamattomalta, seisovalta koiralta onnistuu riittävän hyvin kun suihkauttaa Neo-Amiseptiä suihkepullosta polvipoimun alle ja painaa anturin ihoon. Diagnoosi on varmistettu niin nopeasti, että omistaja ei edes huomaa mitään tehdyn. Normaalin tiine / tyhjä diagnoosin tekokin käy lähes yhtä nopeasti. Omistajat ovat kuitenkin aina kiinnostuneita pentujen määrästä, joten tutkimiseen kannattaa käyttää hieman enemmän aikaa. Itselleni riittää se, että onko pentuja useampia, tarkka laskeminen ei onnistu täysin varmasti koskaan. Varmaa ovat ne pennut, jotka näkyvät kuvaruudussa yhtaikaa, kaikki muut voivat olla sama muljahtamalla uudestaan, kaikuja vatsakalvosta tms. Rauhoitetusta, selällään olevasta, ajellusta koirasta voi ehkä laske pennut melko varmasti mutta en menisi vannomaan. Onko moiseen ihan oikeasti tarvetta? AGROSCAN-L mallissa on myös M-moodi ja tavallisimmat mittaustoiminnot. Täysimittainen ultraäänilaite siis. Olisiko joku sydänguru kiinnostunut kokeilemaan? Voisiko tehdä silmätarkastusten tavoin keikkoja pienemmille klinikoille liikuteltavan ultran kanssa.

Kissan voi tutkia siten, että omistaja nostaa kissan pystyyn kahdelle jalalle. Jos tulee kynttä, rauhoitus.

Jotkut virtsakivet näkyvät ultraäänikuvassa leijuvana pilvenä. Kun tökkää anturilla, näkee, että jotakin nousee rakossa ja palaa lähtöpaikkaansa.

Alpakka on 60-80 kg painoinen märehtivä kamelidi, kohtu muistuttaa ponitamman kohtua, muuten eläintä käsitellään kuten uuhta. Tiineyden voi tutkia ihon läpi kuten uuhella. Alpakalla on harmillinen tapa varoittamatta mätkähtää makuulle, käsi ja anturi jäävät alle, laite lentelee... Alpakkaemän voi tutkia myös peräsuolen kautta kuten porovaatimen (pelkällä anturilla ilman kättä). Kuva muistuttaa poron tiineyttä mutta käpysiä ei ole. Istukka muistuttaa tamman istukkaa. Sikiön pitkä kaula on uskomattoman huvittavan näköinen. Mikäs ET se siellä luuraa. Vielä huvittavampaa on katsella vastasyntyneen pään heilumista mielettömän varren päässä. Pelkällä anturilla voi tutkia jo 3-4 viikkoisia tiineyksia, tosin tiinehtymispäivää ei yleensä tiedetä koska ovulaatio on indusoitu. Kohtu työntyy ensin vasemmalle puolelle ja n. 45 vrk kuluttua oikealle. Yli 90 vrk tiineydet painuvat kohti rintalastaa ja niitä on erittäin vaikea löytää. Tiineys kestää 345 vrk , vaihteluita on paljon jo siitä syystä, että ei tiedetä tiineyden alkamispäivää. Alpakkaorhin eturauhasen ja bulbouretraalirauhasen voi tutkia samoin peräsuolen kautta. Herra orhi vaikutti hieman hämmästyneeltä. Laaman tiineystarkastus sujuu samalla tavalla. Laaman voi rektalisoida pienellä kätösellä kuten ponin, alpakankin voi rektalisoida alle 7 hanskakokoinen, toimitus ei omistajan mielestä näytä kivalta. Laama voi pitkälleen heittäytymisen lisäksi potkaista nopeasti ja korkealle. Alpakan potku vain sattuu mutta kouluttamaton laama potkaisee vaarallisesti. Laamat oppivat kaikenlaista käsittelyä melko helposti.

Kaikkein helpointa tiineyden toteaminen on 25-30 vrk astutuksesta. Anturin johto jäykistetään letkulla ja teipillä ja työnnetään varovasti peräsuoleen. Kuvaruudulla nähdään virtsarakko ja heti sen etupuolella "väliseinän" takana toinen nestekeräytymä. Sikiönesteessä ei alussa tietenkään nähdä sikiötä. Jos eläin ei ole tiine, kohdun näkee useimmiten harmaana kaarena.

Lisätietoja alpakoista

Käärmeen voi tutkia veden alla pesuvadissa. Anturi pohjalle, käärmettä vedetään sen yli. Mielenkiintoisen näköistä mutta eipä juuri käytännön merkitykstä. Kilpikonnan vatsakilven keskisaumasta näkee usein läpi. Tarvitaan paljon geeliä. Keskeltä näkee sydämen sykkeen ja voi todeta onko konna elossa vai ei. Tarhakettujen tutkiminen on kuin koiran tutkimista mutta lukumäärän vuoksi hommaa täytyy kehittää. Vuosia sitten kokeilimme systeemiä. Laite oli rehukärryssä, muutama avustajaa kantoi kettuja, suihke Neo-Amiseptia, kädellä jakaus, anturi iholle ja seuraava kettu. Avustajat pitivät kettuja pystyasennossa, pää ylös, maha minuun päin. Meinasin saada takakynsistä haavoja naamaani, ole siis varovainen. Eläimiä tuli n. 15 sekunnin välein. Tarhaajan kommentti jälkeenpäin oli, luulin että se on nopeampaa. Homma lopahti siihen. AGROSCAN 7 tai 8 voisivat soveltua tutkimiseen hyvinkin. Täytyy kokeilla. Sampien tutkimusta kokeiltiin ja siinä idea olisi se, että nähdään ovatko mätimunat jo kehittyneet. Valmiit munat ovat n. 3 mm halkaisijaltaa ja niitä alkaa näkyä jo 7,5 MHz lineaarianturilla. Sammet tutkittiin pöydällä mutta sopivalla anturille niitä voisi ehkä tutkia veden allakin. Kontaktiainetta ei tarvittu, pinta oli riittävän sileä ja kostea. Sampien tutkimisessa on vielä työsarkaa. Tässä joitakin kuvia. Kuvat on otettu digikameralla näytöltä ja laatu on huono.

Kaksi samanikäistä sampea tutkittuna samasta kohdasta. Toisella näkyi kylkilihasten alla kaistale, jossa oli kehittyvää mätiä. Koiraspuolisella tällaista ei löytynyt. Tätä voi ainakin käyttää sukupuolenmäärityksessä mutta kaviaarin kypsymisasteen määritystä täytyy vielä kehittää. 10 MHz lineaarianturi voisi olla sopiva vehjä tähän hommaan. Ylläolevat kuvat on otettu 7,5 MHz anturilla.

Käytän paljon kontaktiaineena Neo-Amiseptiä suihkepullosta. Olen kokeillut pirtua ja muitakin aineita mutta ne haihtuvat iholta liian nopeasti. Geelit sotkevat ja jotkut eläimet nuolevat niitä. Ulkona geeli jäätyy iholle. Hätätilassa voi käyttää nestemäistä saippuaa, ruoka- ja parafiiniöljyä, vettäkin. Tärkeintähän on märkä kontakti. Viimeisin löydös kontaktiaineista on Lady Lasol, haiseekin kivalta ja saa jokaiselta huoltoasemalta.

Toivon kommentteja näistä artikkeleista, korjailen sisältöä säännöllisen epäsäännöllisesti. Piirroskuvien mittasuhteet eivät pidä paikkaansa vaan kuvissa on esitetty joitakin oleellisia näkymiä kaavamaisesti.