Eläinten lääkintä ja hoito
- käsikirja eläintenhoitajille - Opetushallituksen julkaisusarjassa. ISBN 978-952-13-3477-1 Kirja myynnissä kirjakaupoissa ja OPH:n verkkokaupassa Kirjan hinta vaihtelee ostopaikan mukaan mutta on 40-50 €:n paikkeilla. Minulla ei ole kirjaa myynnissä.

Kirja on sai alkunsa kun opetin Koulutuskeskus Salpauksessa (ent. Päijänne Instituutti) pieneläinhoitajia. Suomeksi ei ollut juurikaan materiaalia joten kirjoitin, keräsin ja käänsin oppimateriaalia. Olen pitänyt myös suureläimistä eri puolilla luentoja ja vähitellen materiaalia alkoi olla niin paljon, että tuli mieleen niiden muokkaaminen kirjaksi. Vihjeen perusteella otin yhteyttä Opetushallitukseen ja homma lähti käyntiin.

Kirja on erikoinen teos. Yleensä eläintenhoidon kirjat käsittelevät jotakin eläinlajia tai ryhmää. Elintoiminnot kuitenkin muistuttavat toisiaan, marsu ja hevonen hengittävät periaatteessa samalla tavalla. Jonkin eläinlajin perustoimintojen tunteminen auttaa myös paremmin ymmärtämään toisen elintoimintoja. Kirjassa ei neuvota, paljonko hevoselle pitää antaa heiniä vaan miksi niitä pitää antaa. Kirja on tarkoitettu ammattimaisesti eläimiä hoitaville ihmisille ja se edellyttää perustietoja. Tarkoituksena ei ole yllyttää puoskaroimaan mutta nykyaikainen eläintenhoito on hoitajien, neuvojien, avustajien ja eläinlääkäreiden yhteistyötä ja mitä paremmin eri ihmiset osaavat tehdä huomioita, sitä paremmin päästään selville ongelman laadusta. Eläinten hyvinvointihan on kaikkien tavoite.

Lukijan täytyy muistaa, että kohderyhmänä ovat ammattimaiset eläintenhoitajat. Eläinlääkäreille tiedot ovat niukat, eläinten omistajilta puuttuvat usein tarvittavat muut perustiedot. Eläinten käsitelyä ja käyttäytymistä käsitelevät kohdat on kirjoitettu olettaen, että lukija ei tunne kyseistä eläintä ennestään. Tuttua eläintä voidaan käsitellä muillakin tavoilla.

Alkuperäiset aineistot on kirjoitettu yksittäisinä teksteinä ja asiat liippasivat toisiaan usein läheltäkin, joten toistoja tuli aika paljon. Näitä on valmiissa kirjassakin. Aineistoa oli ainakin kaksinkertainen määrä mutta kun käytännön syistä oli pakko rajata aluetta, supistuksia jouduttiin tekemään. Lukijalle tulee varmasti välillä mieleen, että ikäänkuin tekstistä puuttuisi jotain välistä. Se pitää paikkansa. Tekstiä karsittiin pieninä ja suurina kappaleina. Jopa kokonaisia lukuja jäi pois. Esimerkiksi tiedot loisista joutuu hakemaan eri paikoista. Eläintautien kohdalla on lueteltu useitakin, joilla ei ole juuri nyt suurta käytännön merkitystä Suomessa mutta koska ne olivat esimerkkeinä hyviä, niitä jätettiin kirjaan.

Nykyisin tiedonhankinta tapahtuu keräämällä tietoa eri puolilta ja eri kielisistä lähteistä, lääkefirmojen mainoksista, viranomaistiedotteista ja monesta muusta lähteestä. “Eläinten lääkintä ja hoito” kirjan tarkoituksena on myös selittää muualta löytyneitä sanoja, sanontoja ja merkityksiä. Nykyisin  ei voi enää tehdä kirjaa, jolla pärjäisi ilman muita lähteitä. Joitain asioita on sivuutettu kevyesti sillä perusteella, että arvioitiin niistä löytyvän tietoa riittävästi muualta.

Oma punakynäni on jo tehnyt runsaasti merkintöjä asioista, joita mahdolliseen toiseen painokseen voisi korjata mutta ensimmäinen painos on nyt tällainen. Kirja oli erittäin haastava ja työläs tehtävä mutta se oli myös erittäin mielenkiintoinen ja opettavainen hanke. Toistaiseksi palaute on ollut pääosin myönteistä. Rakentava kritiikki on toivottavaa mutta toivon kritiikin esittäjien ensin miettivän, kuuluvatko he itse kohderyhmään.

Kirjan toimittajana ja joidenkin lukujen kirjoittajana oli MMT Susanna Tauriainen Opetushallituksesta. Hän teki suuren työn ja olen siitä erittäin kiitollinen.